Jotenkin ei koiraharrastukset nyt oikein sytytä. Tai ei vaan ole treeni- tai kisaintoa, ei mulla eikä Pasilla. Syyskuussa Wiu pyörähti muutaman kerran ihan virallisissakin; agikisat sekä BH-koe.

BH-koe oli omalla kentällä eli Heinolassa 6.9.. Pariksikin saatiin tutut Marianna&Riemu, joten oli kiva ja turvallinen olo lähteä suorittamaan. Sirunluku meni ok ja päästiin jatkamaan ;) Tottisosuudessa ekana paikkikseen, se ihan ok. Wiu katteli Riemun menoa ja oli kääntyny lonkalle. Hyvin ylös sivulle. Hyvin paikkiksen jälkeen haki oikeaan vireeseen ja seuraamiset meni ihan kohtuullisesti (erinomainen & EH), paremmin kuin ajattelin koska tämähän on aina ja ikuisesti Wiun heikkous. Jääväthän nyt on BH:ssa sellaiset ei-jäävät kun tehdään pysähdyksen kautta, joten niissä ei vaikeuksia. Paitsi näissä Wiu oli kyllä huonolla asenteella, ei keskittynyt. Läpi meni samoin kuin kaupunkiosuus, joten saatiin lupa PK-koekentille.

Jonkun aikaa pohdin, että kävisikö vielä tässä syksyllä haku- ja/tai jälkikokeissa Wiun kanssa, mutta alustuksesta löytyy syy miksi koeuran korkkaus nyt jää ensi keväälle; ei ole motivaatiota alkaa treenaamaan sen vaatimaa määrää. Maastot nyt olisi pienemmällä työllä valmiit (kiintorulla & jana), mutta tottiksessa olisi niin paljon vielä työsarkaa (laukaukset, estenoudot, eteenmenossa se maahan...), että njääh, olkoot.

Eipä ole Pasiakaan nyt kisat innostanu. Perjantaisin ovat käyneet Juhalla treenaamassa kyllä, niille reissuille taitaa motivoida aina se treenien jälkeinen Mäcci-reissu treeniporukan kanssa ;) Yhet kisat kävivät juoksemassa Kirkkonummella, 0 sij.2, 0-voitto ja HYL. Eli vähän taas EO-pisteitä, mikä nyt on ainut syy kisata tämän vuoden puolella vielä.

Pasi tosissaan treenannu aina keskiviikkosin seuran treeneissä ja perjantaisin Vantaalla. Mä taasen oon treenannu täysin epäsäännöllisesti silloin tällöin kun on huvittanut. Ei siis mitään logiikkaa tai suunnitelmallisuutta. Esineruutua, pudotettua ja tarkkuutta oon tehny senioreille (näitä voi tehdä muksu repussakin), suureksi osaksi ihan vaan että saavat jotain tehdä. Ja vähän sillä ajatuksella, josko ensi kaudella Koposen kanssa vielä EK-kokeissa pyörähtäisi. Niimpä pudotetussakin ollu teemana pitkä matka, kyllä sillä kotona uskoa ja rohkeutta riittää ;) Figo pääsi kerran hakuunkin, kun Wiu oli kisoissa. Ja jotenkin sitten otin sen ja Koponen pääsi vaan tallauskoiraksi (& jäljelle). Figo oli mettässä aivan sokka irti ja paineli rataa eestaas ihan koko rahan edestä, totally out of control :D Mutta sillä oli kivaa ja ukot löytyi, joten tavoite täyttyi!

Jos hakurata vielä päättyy lammelle, niin voiko pieni koira enempää toivoa?!

Eli näissä merkeissä syksyä:

Lepoa,

lenkkiä

ja syysraikkaista nauttimista!