Viikko taas vierähtäny, koirarintamalla tuttuun tapaan reenaillen. Tai oikeastaan sellainen muutos, että menneellä viikolla alkoi hallireenit niin Pasin aksaryhmällä kuin meijän Heinolan tottisporukalla.

Wilman kisaiän täyttymisen kunniaksi vähän live-kuvaa neitin menosta TÄÄLLÄ (ei se Windowsin Movie Maker oikein toimikaan...joten piti puhelimella liittä klipit yhteen. Plääh.). Hmmmm…puomin ylösmenossa on opit jotenkin iskostunut päähän, mutta uuden palikan tullessa mukaan kokonaisuuteen, hajosi se lopun nii-in varma 2on-2off… Sitä sitten tuli vkonloppuna korjailtua. Niinhän se usein on, että kokonaisuus ei heti onnistu, kun monta palasta lyödään yhteen. Mutta korjaussarjat näytti niin hyviltä, että eiköhän se koko puomikin kohta suju perfect.


Vompatti syöksyy, kuva Tuula Pulliainen.
 
Kippe teki haut tiistaina&lauantaina, esineet kerran ja tottista kolme kertaa. Hallissa päästiin pitkästä aikaa tekemään esteetkin, meni yllättävän kivasti (hyppy oli ehkä joku 80cm) ja itsevarmasti Kipeksi, samoin kuin sunnuntaina kentällä. Tottis on muutenkin kulkenu kivalla fiiliksellä! Maasto ei jotenki ihan niin hyvällä mielellä, tai esineruutu aivan reisille taas –nysvää ja haistelee tosi tarkkaan vaan alueen etuosaa…mikähän aivojumi sille nyt on tähänkin tullu?! Haku ihan, noh, ok. Vaikka Kipestä on tullu niin minä-ite-viisas hakumettällä, että ei meinaa lähteä kunnolla tarpeeksi syvälle tyhjille, jos haistaa ettei siellä ole ketään…
 
Figolla oli tehoviikonloppu. Lauantaina kisaamassa Kouvolassa. Eipä tullut vieläkään sitä tuplaa…ei. Meno kulkee nyt kaikkinensa kivasti, mutta tulossaldona silti 10-5-5. Ekalla radalla 2 rimaa alas. Olisiko mattopohja ja rimat 65cm:ssä vähän yllättäneet? Toisella radalla 5 puomin ylösmenosta (milloin viimeksi tällaista sattunu F:lle?) ja vikalla radalla rima alas. Ajat oli niinkin hyviä, että jäi sellaista sekuntia kärjelle (Chi, Dion..), mikä on F:lle oikein hyvin!!


F piirimestiksissä, kuva Mari Ali-Raatikainen.
 
Sunnuntaina F ahkeroi tuulisessa Heinolassa oman seuran BH-kokeessa. Oltiin vikassa parissa, ekana suorittamassa. Molemmat seuraamiset aivan sairaan hienot (oikea paikka ja kontakti ei tippunu kertaakaan). Miksi mun PK-koira ei tee tällaisia kisaseuraamisia?! Niistä erinomaiset molemmista. Jäävissä oli pientä häikkää molemmissa ja luoksari olisi saanu olla nopeampi loppuun asti. Paikkamakuussa ryömi sellaisen pari metriä mua kohti ja oli nielassu vinkulelun…onneksi ravikilla tuuli niin paljon, ettei Vesse tainnu kuulla mitää. Tottisosuus läpi! Ohjaajakin sai kehuja, että ohjasi koiraa oikein korrektisti, heh. Kaupunkiosuus nyt oli ihan pala kakkua. Niinpä Figo saa lisätä nimensä eteen kirjaimet BH näin senioripäivillään! :)
 
Jäin pohtimaan tuota Figon tosi hyvää seuruuta. Tai oikeastaan sitä Kipen kisoissa usein ei-niin-hyvää-seuruuta. Sen on pakko olla kiinni siitä, että Kipen kanssa en vaan ole yhtä rento&itsevarma. Nyt mulla ei hirveitä onnistumisen paineita ja odotuksia ollu… Kävelin vaan ite lähinnä kaavioon keskittyen ja askeleita laskien –koira vaan tuli mukana. Miksen voisi mennä samalla fiiliksellä Kipen kanssa kentälle…? Antaa sen hoitaa oma osuutensa ja ite hoitaa omani? Vähän voisi antaa koiralle enemmän luottoa!
 

Hitaan kävelyn tyylinäyte Hlan syyskuun kisoista, kuva Mari Ali-Raatikainen.