Ompas ollut vallan erikoinen viikko –ei sovittu kimppakoiratreenejä ollenkaan?!

Tai olipas maanantaina Wiulla haku. Mutta melkein kun ei olis ollukaa, maailman ehkä tehokkaimmat liukuhihna hakutreenit; radan tallaus ja 6 koiraa radalla 1,5h!! Kyllä oli Elina tehnyt toimivan organisoinnin! Eihän tällai aina viiti treenata, mutta kun arki-illat on jo niin lyhyitä…

Wiulle 3 valmista. Nyt on intoa ja irtoavuus sitä mitä olen halunnut. Eihän se ihan viivottimella piirtäen sinne piilolle mene, mutta kestää hyvin jos korjaan pistoa uudelleen lähetyksellä. Haluaisinkin siitä varmemman työskentelijän kuin mitä Kipasta olen osannut kouluttaa…Kipahan tekee useimmiten teknisesti hienoa työskentelyä, mutta liian herkästi tulee kutsusta pois (ei ehkä nykyää enää) ja ukkoja jää löytymättä (etenkin kokeissa). Katsotaa nyt mitä tästä onnistun sössimään ;)

Muuten ollaan vaan kotona touhuttu. Wiu on pitäny aksalomaa, kun paranteli sitä anturahaavaa. Takatassu onkin ollu teipattuna aina ulkoillessa koko alkuviikon. Ollaan vaan lenkkeilty ja tehty kotitokoa/ temppuja. Wiulle tokojuttuja sisällä; häiriötä perusasennossa, kaukoja, tunnaria…pitää vähän alkaa kesätauon jälkeen muistuttelemaan näitä. Kivasti edistyy, kun vaan jaksais tasasee jatkossakin treenata. Ihan alussahan se vielä on, pitäs pikkuhiljaa alkaa kasailemaan liikkeitä kohti kokonaisia suorituksia, noin yleisesti siis. Kipalle temppuna ”boxiin” (kaikki neljä jalkaa samaan kippoon) ja Figolle ”kurkista” (istuu orava-asennossa, etutassut mun käden päällä, ja työntää päänsä sinne etujalkojen väliin) –hyödyllistä :D

Keskiviikkona pihatokoissa Wiulla niin hurja vauhti jo, että ihan melkein hirvitti… hitto siinä olisi sitä vauhtia, näyttävyyttä ja pilkettä silmässä, millaista tokokoiraa ihailen, muttamutta… en minä osaa sitä säilyttää, hävitän kuitenkin kun pitäs ottaa sitä tekniikkaakin ja hallintaa mukaan…! Ja kokonaisia hallittuja suorituksia.

Torstaina koko lauma autoon ja lähihiekkatielle parkkiin. Tallasin Koposelle jäljen. Endomondo näytti 850m, musta ei (taaskaan) kyllä tuntunu yhtään niin pitkältä…? 6 ”keppiä”. Mun omaan ”taidokasta tietoon pohjautuvaa (NOT)” päättelyä: haluan korostaa keppien arvoa taas, kun niitä on nyt tupannut jäämään välillä (EK:ssa 2/4 keppiä). Laitan siis jäljelle kaikkea kivaa, mitä ainakin luulisi malttavan tarkentaa ja poimia; 2 tunnarikapulaa, 2 pientä nahkapatukkaa, 1 pieni ruskea pehmo-orava ja lopussa 1 iso keppi. Ja kappas, kaikki nousi!! Muutenkin täti oli superpätevä siinä mielessä, että aika alussa, jäljestä 20m päässä, seisoi ja kälätti sienestäjämummo, joka takuulla oli kävellyt ainakin jäljen yli (jälki mummon ja sen auton välissä). Sitkeesti ja tarkasti Kipa selvitti kohdan ja kuin suunnitellusti melkein heti sai jäljeltä palkaksi toisen pikkupatukan! Hienoa! Jana oli muuten ok, mutta lähti vähän vinoon, vaikka suoraan olisi ollu selkeä baana…hmmmmph.

Selvisinpäs sienestäjämummosta, nih!

Kyllä tää muutenkin näyttää hieman omiaan,
kun takuulla en tossa alussa tehny piikkiä hiekkatien toiselle puolelle...!

Wiulle esineruutu. Menee hyvin hajunhauilla, ilman apuja ei nyt vielä osannut. Palautus on ihanan kipamainen; täysillä ja ylpeenä tuo esineet kauniisti mulle!

Wilma-formula

Muuten vaan lenkkiä ennen & jälkeen treenien. Wiuska paineli kertynyttä energiaansa pois; myöskin luvattomasti vähän jonku jäljen/elukan perässä. Tassu kesti –tilalle tuli vekki rintaan ja silmäkulmaan. Huokaus tuota rämäpäätä!

"Tuu sä tänne!" "Eiku tuu SÄ tänne!!"
Kuvissa ei kyllä ikinä näy korkeuserot...