Nyt ollaan sitten oltu viikko heinolalaisia. Tuttuahan tää on, eihän me oltu kun viitisen vuotta poissa täältä! :)

Ollaan ehditty vähän tutustua Heinolan Palvelus- ja Seurakoirien toimintaankin.

Tiistaina soittelin pk-vastaavalle joka ohjasi minut kentälle (vanhalle raviradalle, joka toki oli tuttu paikka tollerini kanssa harrastamisen ajoilta). Siellä oli agilitytreenit menossa saapuessani, joten sain selvitettyä agilityn treeniajat ja -mahdollisuudetkin samalla. Skippyn kanssa mentiin mukaan alkeiskurssille, jolle oli juuri tullut yksi peruutus. Tästä kohta lisää! :) Ja selvisi, että on myös kisavalmiidenryhmä sekä vapaita treenivuoroja, joissa voi halutessa käydä Figon kanssa liitelemässä.

Tämän jälkeen alkoi yleinen tokovuoro, jossa olikin paljon koiria, joka kokoa ja näköä. Minut ohjattiin hakuvastaavan puheille, ja selvisi että hakuporukkaan ollaan tervetulleita, treenikausi juuri alkamassa. Tänään (sunnuntaina) aamusta olisi ollut ensimmäiset treenit, jotka jouduin ikäväkyllä skippaamaan (oltiin kavereiden kanssa vähän viihteellä eilen illalla...huonoa priorisointia, voisi moni aktiiviharrastaja ajatella... ;-). Mutta mennään heti seuraaviin hakutreeneihin sitten. Tein omatoimitokoa Skippyn kanssa siellä suuren koiramäärän keskellä. Erittäin hyvin!! Ihana penne, toimi kuin ajatus! :)

Perjantaina kävin sitten Skippyn kanssa siellä agilityn alkeiskurssilla. Sehän on nyt lähinnä esteiden opettelua, joista jotkin ovat jo Skippylle tuttuja. Oikeastaan rengas oli ainut ihan uusi tuttavuus, mikä näkyi. Skippy oli aluksi sitä mieltä, että juoksee vain ali tai ohi mamman luo. Onneksi oli avustaja hihnan päässä. Tajusi sitten idean. Ei voi syyttää penneä, kun eihän sitä ole koskaan hypyytetty!!! Muut meni hyvin (puomi, puikka, putki sekä hypyt=siivekkeiden välistä juoksut). Itseasiassa lopussa mentiin 3 esteen suoraa jossa putki päässä. Sain jo nyt vinkkejä omaan ohjaukseen, sillä siinä oli havaittavissa ainakin kaksi puutetta;
-ohjaavan käden korkeus ja suunta
- käskyjen ajoitus

Skippy on niin nopea, että ehtii joka välissä katsomaan mua ja kysymään lisäohjetta, kun en tarpeeksi nopeasti anna suuntaa minne seuraavaksi. Siis olen jo nyt liian HIDAS!!!?? Ja kun muutin ohjaavan käden toimintaa, niin koira meni heti sinne minne piti. Tykkään Skippystä kentällä niin kovasti, se näkee vain minut. Voi olla irti huoletta, kun ei sitä muut kiinnosta ollenkaan. Ja odotteluajat löhöilee hiljaa vieressä. Tämä on ehkä niitä tärkeimpiä asioita. Menee sitten ne omat ohjaukset yms. miten menee, mutta koira käyttäytyy hyvin ja yhdessä tekeminen on mukavaa.

Viikolla tehtiin omatoimisesti molemmille viestitreenit -ei uutta. Figolla edelleen vahvistettava mun päätä...huokaus. Tokoiltiin pariin otteeseen mökin parkkiksella ja tehtiin esine-etsinnät lähi metsässä.

Käytiin tänää tekemässä nopeat omat hakutreenit (yritin parantaa huonoa omaatuntoa, kun jätin seuran treenit väliin ;-) ). Maalimiehinä pikkusiskoni Epi avokkinsa Pekan kanssa! Eli Skippylle kaksi hajumielikuva treeniä, meni hyvin. Figolle mielenvirkistykseksi yksi ukon bongaus polun viereltä ohi kuljettaessa. Epi ja Pekka oli oikein hyvin maalimiehiä. Osasivat heti palkata oikein hyvin ja innokkaalla asenteella. Ja sitkeästi makasivat muurahaisten purtavina piiloissaan... ..varmasti ovat iloisia kun isosisko palasi kaupunkiin; eka nukuin yön siellä niitten sohvalla baari-illan jälkeen ja sitten aamulla komensin kuusen alle kökkimään! ;-))

Mutta nyt muurinpohjalettujen syöntiin -anteeksi kirjoitusvirheet, tuli melko nopsaan kirjuutettua! :)