Eilen pakkaspäivän tokoreenit Riikan kanssa Hurttahallilla. Voitte kuvitella, mikä into oli lähteä illalla kasin jälkee hallille, kun töiden jälkee oli eka lenkittäny koko lauman ja sitte vielä käyny juoksemassa F:n kanssa (minkä jälkeen tehny sen virheen, että hetkeksi lösähti sohvalle...). Ei toi juoksu oo yhtää niin Fiden mielee ku hiihto. Ei se tee töitä siinä kunnolla, ravaa vaan nenä maassa, ei mennä tarpeeksi kovaa sen mielestä, että kannattaisi pistää parastaan. Ei voi minkää, ei mamman kunto riitä kovempaa.

Ulkona oli rapsakka -24, joten tytöt oli hallissa sisällä häkissä takit päällä odotteluajat. Kun tuossa alempana epäilin bc:n älykkyyttä Wiun kuvaa katsellessa, niin pakko vissiin ottaa se takaisin...Voiko ne sittenkin olla nii-in viisaita, että oppivat katsellessa?! Tulisi ihan uutta käyttöä niille Pasin kaikille agilityn opetusvideoillekin! Ihan extempore tein eilen Wiun kanssa merkkiä ja WTF, neiti aivan pokkana teki täydellisiä merkkejä! 10metristä lähetettynä pikasesti merkin taakse aivan suoraan!! Ja ihan rehellisesti, oon Wiulle joskus sen ollessa ehkä 3kk sisällä naksutellut muutaman merkin, ei mitään muuta. Muuten se on vaan puoli vuotta kattonu, kun Kipen kanssa ollaan hinkattu merkkiä, se kun aina jää hieman vajaaksi tai sitten vaan kiertänyt merkkejä ihan niinkuin tolppiakin. Koska ei joku 5 onnistunutta toistoa voi olla tuuriakaan...!

Muuten tehtiin Riikan avustamana ruutua (lelu valmiina tai sitten niin, että stoppasin ja Riikka heitti lelun; loppuun merkin kierron kautta, muuten lähetyksinä), nyt oli kiva ilme ja vauhti tehdessä. Sitten perusasennossa kontaktin pitoa Riikan häriköidessä. Tässä oikeastaan vasta opeteltiin pelin ideaa. Luoksetuloa, Riikan tässäkin huudellessa häiriökäskyjä, meni muuten tosi hyvin! Kapulan nostoja, vauhtinouto... Mie oon tosi iloinen, kun vihdoin oon saanu Wiun ite tarjoamaan sivulletuloa, ettei ole niin apujen/nakin varassa, kiva! Kyllä tossa mimmissä olisi potentiaalia tokoonkin, jos vaan ite motivoituisi (tai niinhän ne kaikki varmasti omasta koirastaan sanoo, heh). Oppii vaan niin pirun nopeesti...! Melkein pienenpieni tokokärpänen pitkästä aikaa näykkäsi...

Kippe teki merkkiä. Hassua kun nyt päätin, ettei viilata pilkkua ja saa jäädä vajaaksikin, niin nyt sitten teki tosi hienoja merkkejä mennen ihan suoraksi tötsän taakse! Ohjattu oli taas vaikea, niinkuin viimeksikin tuolla hallilla...olihan siinä tötsiä edessä, kapulat siellä siivekkeiden luona jne. Saatiin kuitenkin onnistumisia molempiin suuntiin. Ehkä ihan hyväkin reeni, kun joutui varmasti funtsimaan mitä tekee. Ruudut oli supereita. Tarkoitus oli hinkata paikkaa ruudussa, mutta ei liiemmin tarttenut. Kaukoja läheltä rima etujalkojen takana -saatiin onnistuneita S-I vaihtoja ja nyt ite tiiän mistä palkata ja mistä ei.

Loppuun pieni kuuntelutreeni Linan tehdessä paikkamakuuta. Oli kivaa ja korvatkin ylläripylläri tällä kertaa auki! Kippe on nimittäin viime aikoina ollut melkein tuhmakin välillä ja luullut kuuntelematta tietävänsä, mitä pitää tehdä...oon ite vaan ollu niin lepsu se vähän mitä ollaa tehty.

Olipa taas kannattava reissu ja jäi kiva mieli, varmasti meille kaikille!!