Wiu Karoliinalla vol. 6

Oho, jo kuudes kerta Karoliinalla (maanantaina). Nyt saatiin selvyys siihen oikeaankin takajalkaan. Itse ajattelin, että varmaan jotenkin vasurin pitkän saikun aikana käyttänyt oikeaa puolta liikaa, väärin tms. Mutta ei, kyse oli vaan huonosta ajoituksesta. Eli juuri kun vasen takanen tuli kuntoon, on loukannut oikean jalan…

Oikea jalka oli hyvä siinä mielessä, että se oli jo normaali ”pehmeä”, eli suojakrampit olivat hävinneet. Näin Karoliina pääsi sinne syvemmälle ja hassusta paikasta löytyi vika. Nimittäin pakaralihaksen yläkiinnistyspisteen tienoilta. Kuulemma tosi omituinen paikka lihasvammalle. Luultavimmin ehkä mennyt tilanteessa, missä on jo jännittänyt lihakset hyppyyn ja sitten onkin tullut joku kiertoliike tms. jännittyneelle lihakselle.

No pääasia että vaiva paikallistui eikä ollut mikään paha. Selkeästi kyllä koiran reaktioista näki, että nyt osui oikeaan. Kohtaa hoidettiin osteopaattisesti, neuloilla ja laserilla.

Muutoin Wiu oli nyt oikein hyvässä kunnossa. Vähän perus maitohappojumeja tasaisesti kropan molemmin puolin edessä ja takana. Tulipa nämäkin nyt hoidettua pois. Karoliina sanoikin, että tosi hyvin se aina vastaa hoitoihin ja kroppa tekee hyvin osansa. Toki on nuori koirakin.

Letkeä olo hoidon jälkeen

Josko pian pääsisi Wiukin tästä loukkaantumis/saikuttelukierteestään normaaliin treenikuntoon…? Onhan tätä kestänytkin melkein puoli vuotta –hui! Onneksi esim. kisakautta ajatellen nyt on hiljaisinta, joten ehtii rauhassa parantelemaan ja sitten kohottamaan kuntoa taas normaaliksi.

Tiistai sitten olikin treeneistä lepopäivä Wiulle ja Figollekin vielä aika pitkän mahataudin jäljiltä. Vaikka saikin jo normaalin ruuan. Koposen kanssa käytiin mettälenkin päälle vielä pieni kickspark –lenkki. Olipa tiet aivan optimaalisessa kunnossa –auratut mutta ei hiekoitetut! Huristeltiin hiljaisia hikkateitä pitkin. Hyvää treeniä mullekin –hiki tulee ja hengästyy, mutta ei tunnu mahassa yhtään ikävältä!

Keskiviikkona sitten kaikki sai aktivointia (niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin) :) Pasi oli käynyt jo mettässä tarpomassa sillä aikaa kun mä olin uimassa. Uinnin jälkeen sainkin hyvin lämmitellyt koirat ja lähdin senioreiden kanssa kicksparkilla vielä lenkille. Pakko hyödyntää nämä hurjan hyvät potkuttelukelit! Oli itelle nyt paljon kevyempää, kun oli Figo hommissa :) Käytiin ehkä sellainen 5km lenkki.

Figo on ruvennut iltaisin aina kömpimään hetkeksi meidän sänkyyn... hups. Tai aamuisin kun kuulee että herätään.

Wiu sai sitten Dobo-jumppaa Pasin kanssa ja mä tein vielä pihatokot. Jee, ekaa kertaa nyt kesän/syksyn tauon jälkeen tuli kokonaisuudessaan hyvän mielen treenit! Eka kaukot, tekniikkaa läheltä ja sitten muutamia vaihtoja 10-15m matkalta. Ei se tekniikka vielä toimi pidemmältä matkalta, mutta plussaa se, että ei jumita ja keskittyykin jo pääsääntöisesti hyvin. Että eiköhän noilla jo 5 tai 6 saisi kokeessakin :D Sitten seuraamista, kokeilin sellaisen kuvitteellisen VOI-kaavion ja yllätyin kuinka kivasti meni! Kontakti pysyi, ei edistänyt ja muutoinkin työskenteli (onneksi en ite näe esim. sitä ”auraamista” ;) ). Tötsän kierroista vähän luoksarin stoppeja. Yritin nyt Katrin ohjeiden mukaan ite olla tosi jämäkkä ja saatiinkin muutama hyvä stoppi. Toki vielä aika lyhyeltä matkalta. Loppuun vähän vielä kaukojumppaa ja sitten lopetettiinkin kun oli niin hyvä fiilis :)

Torstai-illalle oltiin otettu hallivuoro Pasin kanssa. Eli Wiu sai jatkaa juoksu-A –projektia (tuntuu muuten juoksukontaktit olevan nyt aika IN aksapiireissä!). Pumpperit nyt ”vakiopaikallaan”. Saatiin ihan ok toistoja jo ja "uutena" otettiin A:lta jatko, eli jatko viistoon toiselle esteelle, eli ei aina vaan suoraan lelulle. Tässä pari lyhyttä pätkää taas siitä miten meni: VIDEO1 ja VIDEO2.

Mun piti tehdä lepoajoilla aksaohjaus -treenejä, mutta jotenkin oli muutaman huonosti nukutun yön jälkeen niin sippi olo, että en jaksanu... niimpä senioriosasto sai vaan metsälenkin hallilla olon jälkeen...

Perjantai-illan viettoon pääsy koki pienen viivästyksen, kun kotimatka kesti normia pidempään. Lähdin töistä hyvissä ajoin ja pyörähdin ihan vallan keskustassa kirjakauppassa ja paluumatkalla hakemassa koirille nappuloira. Kotitie olikin sitten auraamatta, eli aivan loskasohjossa... ajelin kyllä ihan rauhakseltaan, mutta siltipä Sinikka lähti mutkassa suhaamaan serpentiiniä ja tupsahti ojaan. Onneksi ohi ajoi läheisen maatilan poika ja saatiin traktori paikalle nykäsemään Sinikka takasin tielle. Ja niin säästin satasen kun peruin jo tilatun hinausauton :) 

Kun sitten ojan kautta pääsin kotiin, niin tehtii Wiun kanssa taasen pihatokot. Samoja voivoi-juttuja, illan ilon aiheena muutama mainio luoksarin stoppi (kierron kautta siis). Eikä se nyt muutenkaan huonommin mennyt. Sitten takatielle vähän kicksparkilla potkuttelemaan, koirat vapaana niin, että Wiukin sai vähän tutustus moiseen vekottimeen. Tuli kyllä ihan tynkä potkuttelu, kun oli liikaa lunta niin laiskuuksissani en jaksanu lykkiä paljoakaan menemään...

Lauantaina illalla hallilla Pasin kanssa. Wiulle tietty pääasiallisesti juoksu-A:ta (VIDEO "paskaringistä", samassa treenissä vahvisteltiin keinun eri osia, joten siksi siitä tässä videossa vain ylösjuoksu) ja mulle uusina ohjauksina sylkkäri ja japanilainen :) Hauskaa onnistumisen riemua, kun saa oppia uutta! ...ja lenkin jälkeen oltiinkin jo niin nälkäisiä, että piti kurvata suoraan kebabille  ...alkaa muodostumaan pahaksi tavaksi ;)

Sunnuntaina ryhtiliike ja parin vkon tauon jälkeen ilmaisutreenit. Ehkäpä eka kerta, kun oikeasti onnistui Wiun kanssa!! Ehkä, ehkä, siitä tulee kuin tuleekin rullakoira! Siis sehän on muutoin hokannut kuvion jo aiemmin tosi nopeesti, mutta se rullan luovutus on tökkinyt. Jokohan pitotreenit on iskostuneet niin, että nyt sekin onnistui, jes. Pari ukkoa oli umpparissa niin, että ovet oli auki. Näillä tarjosi eka maahanmenoa, mutta samantien hokasi maassa olevan rullan ja teki nätit ilmasut. Oltiin Tanjan pihassa, 2 ekaa ihan parkkiksella ja 3 seuraavaa metsän puolella, mutta matkat oli ihan 15-20m.

Onnistunutta treeniä vieläkin suurempi ilonaihe on se, että Wiu ei ole nyt könkännyt takastaan yhtään. Ei edes rasituksen jälkeen autosta levosta noustessaan -tähän noin miljuuna hymiötä.

Koponen hömpötteli umppari-ilmaisuja ja oli ihan liikuttavan innoissaan (ja taitava) :) Pojat oli käyneet kotona pitkän metsälenkin.

Ja olipa muuten harvinaisen ahkera viikko koirarintamalla. Ei ihan joka viikko näin tulekaan touhuttua. Toki empä esim. sitten käynyt itteäni treenaamassa muutoin kun kerran uimassa... ..