...ja hengissä ollaan. Ma&ti aamut meni aika keposasti, keskiviikkona jo vähän väsytti, to ei meinannu päästä sängystä ylös ilman torkuttamista ja tänää olikin jo pönttö ihan sekaisin -niin pitkään kesti loman vaikutus

Treenillisesti Skippyn kanssa tämä viikko on ollu aika nappi!

Tiistain hakutreeneissä (Elinan, Katrin, Riikan & Mikon kanssa) pitkästä aikaa etsintää. Oli tosi veikeä alue, vinottain kaikkiin luonnon suoriin linjoihin nähden (siis metsätie, hakkuun & metsän & tiheän pöpelikön rajat yms.). Kipelle ääniavut 1. ja 3. piiloille. Teki ensin tosi hienot tyhjät vaikealla alueella, mutta molemmissa kaarsi eteenpäin vähän ennen piiloa (oli taas aika syvä alue). Ääniavuilla sitten hyvin perille. 2. pistolla myös ensin yksi tyhjä -sama juttu, kaartoi viistoon eteenpäin piilon ohi. Toisella lähetyksellä hyvin (ilman apuja). Eli vähän näkyy, että etsintää ei nyt ole tehty, ilmasujen treenaaminen kolmion mallissa on varmaan tuonu vähän tota eteenpäin kaartamista. Ei muuta kun löytöjä suoraan edestä taas, niin eiköhän nopeesti korjaannu. Motivaatio oli kiva, vaikka vähän oon epäilly onko ilmasujen tahkoaminen sitä verottanut, mutta ei ehkä ole. Eniten tyytyväinen olinkin "ilmeeseen" ja hienoihin, laajoihin tyhjiin.

treenien lomassa voi vähän popsia mustikoitakin

Keskiviikkona ammuttiin Kipelle metsässä. Tosi kivasti, ei yhtään reagoinut vaan seurasi/leikki vapautuneesti, jes! Emäntä sensijaan säikähti kahta laukausta, kun Pasi ampui ne niin yllättäen, heh... Sitten otettiin tytöt vs. pojat -skaba esineruudussa, noin 25x60m alue, kolme esinettä (pieni pehmo bandan pää, jääkiekko ja pyöränsarven kädensijan pehmuste). Kippe aloitti ja poikien puolustukseksi pitää sanoa, että Kippe teki ehkä elämänsä hienoimman esineruudun -kaikki esineet mulle alle 2min. Työskenteli reippaasti mutta keskittyen ja ihan nappi luovutukset. F vähän rallatteli alkuun, löysi kiekon, ei nostanut vaan toi ensin kaksi muuta. Sitten kiekon yhdellä lisäkäskyllä. Mutta se onkin agilitykoira...

...tai jäystää keppejä. Kuvat maanantain lenkiltä (ei oikeasti treeneistä).

Torstaina käytii Riikan kanssa tekemässä pikkutreenit. Skippylle ilmasuja 4kpl -menipä kaikki aivan nappiin!! Pisin taisi olla 30-40metrissä! Parit aiemmatkin ilmasutreenit on pelittäny -joskohan se oikeasti olisi menny askeleen eteenpäin...? Taisi siis, kaikkihan oli minusta kiinni, ei tarttenut kun kertoa koiralle selkeät säännöt. Tästä asiasta varmaan soimaan itteäni aina ja ikuisesti -kuin olen ollut ihan puusilmä ja epäreilu koiralle tässä asiassa parin vuoden ajan?? Enkä kuvittele etteikö Pönninen vielä kokeile vanhaa tapaa roiskaista rulla, varmasti testaa ja pitkää, mutta selkeästi idea oikeasta toiminnasta on jo vähän iskostunut (meille molemmille).

Ennen ilmasuja tein pudotetun parine polun ylityksine -aivan tosi hyvin! Loppuun Riikka teki meille tarkkuusruudun 10senttisellä. Eka tarkkuus, jonka joku muu on meille tehny, kun aina olen vaan yksin sotkenu. Kippe oli aika keskittyny ja haisteli tosi tarkasti -ja aika pian poimi kolikon ja toi käteen, hienoa.

Pasi on käyny aksaamassa vaan eilen torstaina (ti kentällä oli mätsäri). Wiulle jo putki-takaakierto yhdistelmää -putki on kuulema jo vähän alkanut vetää puoleensa! F:lle keppejä ja pieniä mutkatreenejä rimat alhaalla&ylhäällä.

Tänään perjantaina molemmille tytöille jäljet. Wiun ihan eka jälki ever, joku 20m ja nappuloita välillä joka askeleella, välillä harvemmin. Sehän tuhisi menemään ku vanha tekijä, nou probleemos! Muuta en oikeastaan odottanutkaan, koska jäljellä oli Ruokaa, niin totta hemmetissä tyyppi tekee parhaansa jotta saa kaiken suuhunsa. Keskittyneesti nenä sammaleessa painoi koko pätkän.

Skippylle noin 400m, ikään tunti. Kippe jatkoi tämän viikon varmoja otteitaan ja kepit nousi 6/6! Loppua kohti itse jäljestyskin parani.

Jana meni vähän persiilleen, kun yht´äkkiä sekaan painoi pieni mustavalkoinen vemmeltäjä -Wiu oli hypänny ulos raollaan olevasta auton etuikkunasta...! Apua! Olin siis mun Rellulla liikkeellä, Wiu takakontissa, josta oli kiivenny takapenkille ja sieltä eteen ja ulos. Se oli jo toinen pudotus tänään, nimittäin töistä tullessa meitä oli ulko-ovella vastassa myös Wiu, jonka piti olla aitauksessaan. Oli tullut ekaa kertaa yli....taitaa enää olla sitä turha sinne laittaakaan, nyt kun keksi ulos pääsyn. Ja minä olen tottakai koko illan tarkkaillut pentua hysteerisesti, että liikkuuko ym. normaalisti tällien jälkeen. Jokohan sekin pitäisi viedä osteopaatille...?!

"Mahtusinkohan mä täältä...?" Kuva Taija Koskenkorva

Wiulla menee muuten ihan toistepäin ku meillä ihmisillä -sillä riitti unta keskiviikkoon asti, sitten ilmeisesti oli lomaväsymykset nukuttu pois ja nyt meillä pörrää taas ikiliikkuja kotona...!