Ooooo, perjantaina satoi lunta ihan kunnolla ja päästiin lumen ansiosta ei-niin-pimeään metsään rentouttavalle kävelylenkille koko lauma. Lenkin jälkeen uimaan (siis ihan halliin ilman koiria ;-) ). Illan päätteeksi vielä Lumisen Metsän keskelle mökille, niin jo oli perjantai-fiilis huipussaan!

Lauantaina vähän ketutti kun piti herätä vapaa-aamuna kellon soittoon. No mutta onneksi kivaa touhua tiedossa, nimittäin hakutreenit. ...ja vielä suklaakakkua&kaffeet rajolla kunnon maalimiehille -Ruutin HK1:n kunniaksi! Lumi oli kylläkin jo suurilta osin sulanut sellaiseksi märäksi töhnäksi ja vettä tippui niskaan oksilta...plääh.

Kippe teki ihan ekana ilmasuja irtorullilla. Yksi perusilmasu lämmittelyksi, jonka jälkeen tutustuttiin umppareiden ilmaisuun. Ekan ympärillä pyöri kun hullu, “mistä pääsee ukolle, mistä, mistä, mistä...?!”. No sitten pongasi vähän heiluvan irtorullan oven rakosesta ja pelin juoni selvisi. Lopuilla piiloilla sitten tiesi mistä kyse. Nyt vaan oli vähän tuhma koissu ja sylki rullat noin 2 metriä ennen mua ja suoraan vauhdista pomppasi sivulle nokka kohti piiloa, “nyt äkkiä se liina kiinni ja ukon luo!!!”. Pitää nyt jatkossa tiukasti puuttua tohon rullan liian aikaseen sylkemiseen, ettei tule tavaksi ja aina vaan pahennu (siis tämä oli eka kerta kun noin teki)....

MUTTA minä kotimatkalla järkeilin, että on siinä se positiivinen puoli, että rulla on Kipelle todella vain väline päästä maalimiehen luo, rullalla itsellään tai sen mulle tuomisella ei sinällään ole arvoa. Kunhan vaan pääsee nopeesti ukolle. Tämä on hyvä jatkoa ajatellen, koska Kippe on niin ohjaaja nöyrä, että en haluakaa sitä koskaan palkata rullan tuomisesta, ettei vaan ikinä ajattele, että se on Se Juttu millä mamma ilostuu ja antaa namia.

Ja viimesenä koirana Pönninen pääsi vielä etsimään (suorapalkalla). Etukulmassa oli ukko umpparissa ovi raollaa -tänne hieno pisto. Toiseen etukulmaan tyhjä, kulmassa oli umppari tyhjillään, ovi auki. Hieno tyhjä!!
Kolmas eli viimeinen pisto myös hienosti -siellä oli ukko frisbeen kanssa!

Ilmasutreenit jatkukoon kentällä talven läpi. Etsintä on tällä hetkellä ihan hyvällä mallilla, katsotaan kuinka pitkää saadaa treeniä ennen kunnon lumien tuloa.

Sunnuntaina Pasi oli molempien kanssa aksaamassa. Oli kuulema mennyt hyvin, molemmat. Kipelle itsenäistä esteiden hakua, irtoamista. Ja kontakteja. Treenien loputtua hain koissut vielä mettälenkille. Tai käveltiin ravikilta porukoille. Sitte koissut nukkumaan ja ite isänpäivä lounaalle.