Ei nyt ihan mennyt Wiun valmistelut kisoihin niinkuin olisi ehkä optimaalisinta ollut. Itse olin edeltävän viikon kipeänä ja kisaviikolla pyöri agilitytkin normaalisti, joten tokotreenithän siinä kärsi ;) Halusin kuitenkin antaa Wiulle lepoakin, ettei ole valmiiksi ihan hektinen & stressaantunut koira kisakehässä. Ja toisaalta en usko, että edeltävällä viikolla enää ihmeitä tehtäisikään, mikä osataan osataan varmasti jo kaksi viikkoa ennen kisaa! Tietty heikkouksia on aina hyvä vahvistella ja rutinoimattomalle koiralle yhdellekin treenillä voi olla iso vaikutus jne.

Lauantaina (28.2.) käytiin hakuporukalla Korkeavireellä tokoilemassa, tein kaiman parina. Oli taas Wiulle vaikea tilanne, kun kaksi muuta teki kentällä yhtäaikaa. Etenkin ihan alussa, kun aloitettiin seuruulla. Tai ei siitä kunnolla mitään tullut, joten lähinnä tehtiin perusasentoja. Liikkestä istumisenkin eka seisoi... Ruutukin oli vaikea bongata, kun takaviistossa oli toinen ruutu ja joku teki siellä ohjattua/ noutoja, eli kapulatkin viuhui. Sitten kun bongasi sivulla ollessa oikean ruudun, teki kokonaisuutena hyvin. Samoin luoksari yllätti postitiivisesti (toki se stoppi ei ole napakka, mutta teki niinkuin osaa). Sitten tauko.

Toisessa setissa noudot, tunnari ja kaukot. Muut ihmeenkin kivasti, mutta kaukoissa tietty taas jumitteli ja oli tosi haastavaa pitää fokus. Loppuun (EVL) paikkikset, nämä ihan ok.

Muutoin pyrin pitämään treenit kisaa kohden enempi fiilis-painotteisina, eli yritin tehdä niin, että itseluottamus vähän kasvaisi eikä tarvinnut enää vääntää, kun tuskin kisoihin kuitenkaan kantaisi... Juuri muuta ei oikeastaan tehtykään, kuin kaukoja :P Kaukoja kotipihassa, kaukoja pellolla, kaukoja hiekkatiellä, kaukoja niin että seniorit istui meidän välissä häiriönä jnejne. Kaukotreenitkin muutin kisaa kohden enempi sellaisiksi, että tulisi vaan asennetta ja fokusta.

No kuinkas sitten kävikään...?

Sunnuntaina 8.3. VOI-luokan korkkaus Mikkelissä (MAH:n kivassa uudessa hallissa), tuomarina Anne Nokelainen. Voittajassa vaan neljä koirakkoa, joten yksi paikkisryhmä. Pakotin Pasin mukaan paikkisvalvojaksi, kun ne vaan edelleen jännittää mua, jos sattuisi joku hässäkkä tulemaan kun itse on piilossa eikä tuomari siihen ajoissa puuttuisi. No nyt oli kyllä niin kiva ryhmä, ettei mitään syytä huoleen. Toisella puolella Sinna-staffi ja toisella joku bc. Wiu oli kuulema ollut koko ajan korvat höröllä piilolle päin. 9 (koiralle kuulema 10, ohjaajalle 9 kun katsoin taaksepäin piilolle kävellessä... muutenkin olis itse tositosi huono ja epävarma).

Sinna teki ekana ja sitten me. Katteli vaan Sinnan noutoja siinä odotelessa ja aattelin jo, ettei tästä tule mitään kun en saa koiraa kunnon kontaktiin... Seuraaminen 8. Ihan oli ok, mutta taisi jäädä pari perusasentoa istumatta?! En aina nähnyt mahan yli enkä viittiny varmistella.

Liikkestä istu 8 -varmistelin itse tosi paljon avuilla että varmasti istuu. Ei ehkä tarttisi enää... ..

Luoksetulo 8,5 -taas tuli suoraan sivulle mutta tuli hyvin. Muutoinkin kyllä aivan niin hyvä mitä Wiu osaa!

Ruutu 9,5 -tuli sivulle banaanina, muutoin kiva!

Hyppynouto 9 -heitettäessä siirsi sitä etutassua ja palautti vinosti eteen + vajaa pa.

Metallinouto 8 -vinosti eteen ja vasta tupla käskyllä sivulle.

Tunnari 9 -oli kyllä ruma kapuloilla, muutoin ok.

Kaukot 5 -3x tupla käsky, mutta oikeasti olin silti tyytyväinen, kykeni kuitenkin tekemään koko sarjan ja vieläpä juurikaan liikkumatta! Tämä oli meille jo pienoinen työvoitto ;)

Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 263p. ja VOI1. Sijoitus 3./4. Kaksi ekaa oli oikeasti tosi hyviä! :)

Ei oikein voi olla kuin tyytyväinen -Wiu teki rehellisesti ihan sen mitä osaa tällä hetkellä!! Ei se kokonaisuutta paremmin osaisi edes treeneissä!

Nyt vahvasti luulen, että EVL saa jäädä eläkevuosien lajiksi. Josko oman käyttöaikani Wiun osalta käyttäisin PK-juttuihin :)