Nyt on Eyewitness-leiri vietetty, oli mukava viikonloppu ja tulihan antoisa paketti koulutusta! Figo viiletti agilityhallilla ja Skippy paimennuspelloilla ja kävi tokohallilla. Olipa kiva kun Kippekin "väärän merkkisenä" sai osallistua! Paikalla oli koko C-pentue Joskoa lukuunottamatta, joten oli kiva nähdä kaikki Figon sisarukset -on niissä niin paljon samaa ja paljon eroavaisuuksiakin.

Lauantai aamuna aikasee (seiskalta) käännettin nokka kohti Turkua. Leiri alkoi Kipen paimennuksella. Paimennukset hoitui Klossnerien opeissa Piikkiön pelloilla. Pasi&Kippe teki kaksi kierrosta lampailla. Ekalla kerralla pienemmällä treenipellolla (aidattu) kuljetuksien treenausta. Skippy oli taas heti mukana touhussa ja tekikin hienoja kuljetuksia. Toinen kierrossa isommalla sänkipellolla hakujen harjoittelua. Flamma oli apukoirana ja piti lampaita paikoillaan, jotta Kippe sai treenatana hakukaaria ja kuljetuksia. Ihan tosi tosi pätevä tyttö!!!

Pellolta iltapäiväksi agilityhallille. Nyt pääsi Pasi&Figo kunnon valmennukseen ja osaavien silmien alle, eli aksa koulutukset hoitus Jennin vetäminä Hitti areenalla. Siellä oli valmiina Janitan rata, jota hyödynnettiin. Taas sellainen mukava rata, johon oli saatu monta jippoa mahdutettua yhteen rataan. Tekivät radasta 17 ekaa estettä.

Pojat testasi ekaa kertaa niistoa, vai oliko se ihmisnuoli...?! Hmmm...en edes yritä selostaa tarkemmin. Se ymmärsin, että kontaktit ja tiukat kurvit tuli työn alle Figolle. Eli kontakteille pitää ottaa vapautuskäsky, ettei lähde pelkästä liikkeestä, hyvä-sanasta tms. ja koiran katse pitää olla eteenpäin vapautettaessa (ei siis saa välittää siitä missä Pasi on). Ja Figo kyllä kääntyy tiukasti siivekkeen ympäri, mutta se pitää vielä loppuun asti, eli ei saa ikään kuin lopettaa käännöstä liian aikaseen ja esim. leikata Pasin selän takaa väärälle esteelle. Kyllä nämäkin alkoi pelittämään, kun Pasi teki oikein asenteella.

Sitten Shellin lihapullien jälkee Tuorlan Majatalolle, missä meillä oli majoitus varattuna. Koirat lenkille ja kunnon sapuskat niillekin ja sitten Maskuun Jennin vanhempien mökille iltaa viettämään. Olihan hulppea hirsi"mökki" rantasaunoineen -aivan mahtava paikka!! Ainut että me lahopäät unohdettiin saunakamppeet Tuorlaan...nooh, lainapyyhkeellä ja samat treenikuteet päälle sitten saunan jälkeenkin... Mukavaa seuraa oli ja ilta vierähti koirajuttuja (kuinkas muutenkaan) höpötellessä.

Sunnuntaina minä&Skippy lähdettiin Outin kyydillä pellolle ja pojat aksahallille. Kippe oli jälleen aivan mahtava paimennuksessa!!! Oltii isolla ruohopellolla, lampaita oli joku kymmenkunta. Taas kaksi kierrosta. Alotin kuljettelulla, koska en ole ollu Kipen kanssa lampailla sitten pikkupentu ajan, kun Pasi on aina ollut ohjaksissa. Sain edes vähän tuntumaa. Sitten hakuharjotuksia noin 20 metristä. Vasen on Kipelle hankalampi, oikealle menee luonnostaan paremmin. Lopusa lampaat juoksi kauas pellon toistapäätä kohti ja Kippe sai hakea ne takaisin. Matkaa oli ainaski se 100 metriä. Kippehän ei vielä osaa suuntakäskyjä tm. paimennuskäskyjä, joten sanoin sille että "mene vaan". Sinne juoksi hienolla flänkillä lampaiden taakse. Muutaman kerran katsoi mua että "tuu nyt vähän jeesii". Kävelin lähemmäs ja sieltä alkoi lauma jolkotella Kipen ajamana mun kohti. On se aivan käsittämättömän mahtavaa itse nähdä, kuinka noihin pieniin paimeniin on jo äidin maidossa laitettu kaikki toimintaohjeet. Sitä tuntee itse olevansa vaan tiellä siellä pellolla, kun koira itse osaa tehdä kaiken. Tuollanen "kaupunkilaiskoira" haki lammaslauman kaukaa pellolta ilman yhtää käskyä. Ja teki sen vielä hallitusti ja rauhassa. Olin nii-in ylpeä mun pikku paimenesta!!

Toisella kierroksella harjoteltii hakukaaria kumpaankin suuntaa noin 20metristä Marikan&Fleetin ollessa apuparina. Loppuun vielä ajotreeniä. Kippe on luonnostaan ohjaajanöyrä, joten sen kanssa on kiva olla lampaillakin, kun korvat ei kokonaan häviä, eikä se rynniä tai tee muutakaa tyhmää.

Viikonlopun aikana oli taas niin paljon puhetta kesälampaista, että mua ihan pelottaa loppuuko meidän PK-ura ennen kuin ehti alkaakaa...? Sillä JOS meille tulisi kesälampaita, niin millä ajalla sitä sitten metsissä rymyttäisiin...?! MUTTA toisaalta, josko sitä kuitenkin löytyi aikaa ja energiaa molempiin...on se paimennus vaan niin HIENOA. Ja siihenhän nuo on luotu.

Pasi&Figo oli aksahallilla tehneet eilisen radan loppuosaa. Meno oli kuulema ollut hyvää ja Jenni oli sanonut, että kyllä vauhti riittää kolmosiin, mutkat&kontaktit vaan kuntoon, niin niillä saa nipistettyä ylimääräsiä sekunteja ajasta pois. Hyvin se oli mennyt, kun Pasi oli sen verta hyvillä fiiliksillä treenien jälkeen! Pasi saa itse selostaa tarkemmin aksasta, jos haluaa/jaksaa.

Kipen kanssa oltii iltapäivä Heinon Päivin toko-opeissa. Ajattelin, että vieläköhän tuolla täpäkkyyttä riittää paimennussetin jälkeen, mutta sain huomata, että oli tosi mukavassa vireessä. Ekassa setissä kaukoja ja metallinoutoa. Niitä meidän kompastuskivia VOI-luokkaa ajatellen. Kakeissa tehtii pääasiassa yhtä vaihtoa noin 5metrin etäisyydellä. Ei jumittanut kertaakaan!! Ja teki tosi terävästi. Nyt vaan malttia ja kestoa peliin, ettei ite tarjoa vaihtoja. Ehkä namipalkka, ettei kiihdy liikaa lelusta? Se on se tärkein. Ja ehkä takapalkka käyttöön? Pikkuhiljaa palasia kohdalleen, useampia vaihtoja (nyt tehtiin max.4,  M-I-M-S) ja enempi matkaa. Mutta olin spessu tyytyväinen, että teki täpäkästi&nopeesti, ei tietoakaan paineistumisesta.

Metallinouto pitää nyt alottaa alusta ja ostaa pieni kapula. Ihan tossa lähellä pitoharkkoja ja pikku hiljaa eteenpäin. Koska se on ällöä.....

Tokakiesi oli lyhyempi. Siinä seuruuta liikkurin häiriköidessä. Ei yhtää paineistumista tai muutenkaan välittänyt. Jätte bra! Loppuun ruutu suorana lähetyksenä. Päivi heitti pallon palkaksi kun olin stopannut. Eka jäi ruudun ulkopuolelle etumerkin taakse, mutta korjasi ite tarjoamalla uutta kohtaa niin, että sain pysäytettyä oikeean kohtaan. Hyvin itse aktiivisesti etsi oikeaa paikkaa, vaikka ei ollukaa apulätkää. Hyvillä mielin tennarin kanssa hallista ulos.

Lopuksi paikkaistuminen ja 3min. paikkamakuu ohjaajat hallin ulkopuolella. Paikkaistumista pitää alkaa nyt treenaamaan (ei olla ikinä treenattu) pallon tms. kanssa. Eli mielentila tässä saa olla ihan eri kuin paikkamakuussa. Niin että täpäkkänä odottaa palloa tms. ettei ala valumaan maahan. Hyvä kun saatiin vinkit tähänkin, olisin varmaan muuten alkanut opettamaa niinkuin paikkamakuuta -tämä on tyyyylsää ja siinä vaan lötkötellään! Paikkamakuu oli ok.

Sitten kotimatkalle. Oli ainakin väsyneitä ohjaajia jos ei muuta!! Koulutuksellisesti oli antoisa weekend ja EW-porukka on aina yhtä mukavaa seuraa!!! Joten ISO KIITOS vielä täälläkin Jennille kun jaksoit järkätä kaiken muiden kiireiden ohella ja muille kivasta seurasta ja kyytiavuista! Toivottavasti ensi kesänä uudelleen!!

Lisäilen tänne kuvia / videoita, kunhan ahkerat kuvaajat ehtivät laittaa niitä jakoon. Oma kamera lojui kotona kaapin pohjalla....