Kipa on vielä jatkanut köhimistä, joten julkisille paikoille ei meijän laumalla ole asiaa vielä muutamaan viikkoon... Kipalla yskä ei onneksi ole niin paha kun mitä Wiulla oli. Tai yskii se välillä paljonkin, mutta on muuten ihan pirteä oma ittensä eikä kuumetta ole ollu. Onkin vähän hankalaa muistaa pitää sitä levossa, kun neiti itse olisi valmis osallistumaan kaikkeen toimintaan.

Sunnuntaina osui vapaat&aurinko piiiiitkästä aikaa samalle päivälle, joten lähdettiin koko lauma Vuolenkoskelle lumikenkäilemään. Pasi&Kippe teki vähän lyhyemmän reissun ja mie jatkoin EW:itten kanssa vielä kun P&K lähti mökille. Ei ole yskän lisäksi Kipen selällekään ihan parasta hommaa tuo lumessa möyriminen ja hyppiminen...


Harvinaisesta herkusta nauttimassa

Figo on ainakin toistaiseksi säästynyt kennelyskältä, mutta ei tietty sekään ole päässy hallille aksaamaan. Pasi on muutamaan otteeseen pihassa pyöritelly parilla esteellä molempia Figoa&Wiuta. F:lle tulee karenssin takia tietty kisataukoakin vielä maaliskuun lopulle asti. No onneksi on nollat kasassa kesän isoja kisoja varten, niin ei tartte siitä ressata. Ollaan F:n kanssa käyty nyt hiihtämässä tuossa lähipurukilla sellaista 5-6km matkaa -on se vaan mahtava hiihtokaveri!! Olen iloisesti yllättynyt, kun yhtään valitusta ja pahoja katseita ei olla kanssahiihtäjiltä saatu -päinvastoin! F kyllä ohittaa kaikki niin nätisti ilman mitään käskytyksiä, että ei meistä kyllä kenellekään haittaa ole. Jos vastaan tulee toinen vapaan hiihtäjä, väistetään me kiltisti pertsanladulle, niin ei tartte vastaantulijan tehdä mitään.


EW:t -nautiskelija ja pikku-terroristi

Wiulla on meno palautunut sairastelun jäljiltä nopeasti omalle tasolleen. Pientä piha-aksaa Pasin kanssa pahimman energian purkamiseksi. Ohjauskiekurat alkaa olemaan aika hyvällä mallilla, noin niinkuin ikään&tasoon suhteutettuna. Mikä on toisaalta hirmu hyvä, niin voi keväämmällä sitten treenien painopistettä siirtää keppien&kontaktien opetteluun. Kepit, keinu ja A on vielä Wiulle ihan tuntemattomia juttuja. Pitäisi kuvata Wiun menoa, kunhan taas päästään hallille.

Wiuska on päässyt vähän jo tutustumaan vetokoirankin hommiin. Se on ollu mukana juoksemassa ihan parin kilsan lenkkiä, F kirittäjänä&opettajana. Luulen, että tuosta pippurista tulee vielä hyvä vetokoira!!

Arkielämässä lenkillä vastaantulevat vieraat koirat aiheuttaa vähän harmaita hiuksia. Asian työstämistä ei suinkaan helpota se, että Wiu taas eilen sai westien niskaansa... Sitä vaan pelottaa kauhiasti ja on kovasti epävarma. Mutta toisin kun esim. Skippy, se ei väistä vaan mielummin hyökkää. Tai siis nostaa karvat pystyyn ja on asenteella tuu tänne vaan, niin mä näytän!! Ehkä vähän tähän liittyy ihan kotona sisällä tapahtuvat asiat, joten nyt koitetaan sisälläkin selventään Wiun asemaa ja käsitystä itsestään. Ihan pikkujutuilla, mutta että likan ei tartte ainakaan kuvitella olevansa isompi ja mahtavampi kuin mitä on.

Nyt on tullut pikkuisen enempi tokoiltua, kun aksatreenit on ollu jäissä hallikiellon myötä. Wiuhti on kyllä jotenkin mielettömän makee tokoilija. Ihan tositosi raakilehan se on eikä sitä ole "työstetty" juuri nimeksikään, mutta jotain tosi kivaa siinä on. Lisäksi mun omaan asenteeseen vaikuttaa varmasti paljon se, että Wiu on "Pasin agilitykoira", joten mulla ei ole mitään "velvotteita" tokoilla sen kanssa tai ainakaan tehdä mitään tuloksia. Joten tehdään puhtaasti touhuamisen ja uusien asioiden opettelun ilosta, ilman mitään suunnitelmia ja aikatauluksia. Ja vähän sinne päin. Wiulla on aika raivokas asenne tokoillessa, tehdään täysillä ja toisinaan ilman aivoja. Se on kovin erilainen kuin Kippe siinä, että sillä menee kierrokset yli, mihin en ole tottunut.

Mutta vaikka se on aika touho, niin kyllä sen saa kuuntelemaankin nätisti. Olenkin nyt pikkuhiljaa laittanut sitä kuuntelemaan ja malttamaan odottaa. Eilen tehtiin ekat kuuntelutreenit, eli kaikkia asioita "sekaisin", niin että koira ei voi ennakoida. Wiu paikkamakuussa, kun heitin kapulan. Vapautin, tehtiin kaikkea muuta välissä ennen kuin sai mennä kapulalle. Kyllä se pystyi siitä luopumaan ja kuuntelemaan mitä halusin. Eilen tehtii ruutuakin ekaa kertaa EVL-asetelmalla, toki tietty lyhyemmillä matkoilla. Jokseenkin hauska, kun merkin Wiu vaan osasi ilman kummempia opetteluja. Pitäisi tehdä pieni video touhon tokoilustakin!

Ihanaa kun päivä on pidentyny jo tosi paljon, pääsee aamulenkinkin valosassa! Ja aurinkokin paistelee välillä jo aika keväisesti. Parin viikon päästä meillä onkin muutto(&talvilomat), sitten on paljon tutkittavaa uusissa lenkkimaastoissa!