Eilen illalla hurautettiin P-HAU:n hallille Orimattilaan epävirallisiin agikisoihin.

Sain suostuteltua Pasin viemää Kipen mölliluokkaan noin niinkuin alkulämmittelynä itelle. Mölliluokat menee Kipelle, kun niissä ei ole keppejä ja rengasta, ne kun on eniten vaiheessa. Mä toimin namivastaavana ja vein ennen lähtöä namialustat kontakteille. Skippy yllätti (Pasin, mä tiesin jo) olemalla taitava tyttö!! :) Ihan tarkotuksella tosi matalalla vireellä lähtöön, ja likka meni alun kontaktit, puomin ja A:n, ihan tosi kuuliaisesti. Tosin A:lla teki ihme tempun ja hyppäsi alan sieltä ylös menolta, epäilemme että tuli vaan kiire Pasin perään ja ajatteli oikaista! ;-) Tokalla kerralla sitten hyvin. Muuten koko 17 esteen rata virheettömästi! Vauhti alkoi löytyä keskivaiheilla, kun mimmi heräili menoon. Pasilla taisi olla kivaa Kipen kanssa! Kevät&kesä agitreeniä kun päästään oman seuran ulkokentälle taas enempi treenaamaan, niin johan nuo kisaa ihan oikeasti jo loppukesästä!

Ja sitten, dadaa, Figo the pää-ei-pysy-mukana-ei-voi-keskittyä-otus. Eli siis Figon rata meni ihan p***asti, Pasin sanoin. Rata oli toooosi helppo, ihan "läpihuutojuttu". No okei, alku kontakteineen lähti ihan jees. Tosin vauhdillisesti Figo oli vähän flegu. Alun 10 estettä ok, sitten piti mennä putkeen. Oli jo menossa kun Pasi jotenkin kuulema läpsäytti kädellään. No Figohan reagoi heti ja kääntyi Pasin luo...siis reagoi ihan tosi pieneen, kun normisti putki kyllä "imee" tossa vaiheessa. Uusi lähetys putkeen. Ja putki olikin kadonnut!! Siis Figon silmistä...juoksi putken takana olevalle keinulle seisoskelemaan (tämä ei siis kuulunut rataan). Kun sitten vihdoin meni putkeen, ei putken jälkeen olleet kepit oikein sujuneet. Tokasta välistä sisään, uudella yrityksella ok. Pussi, hyppy ja se sama putki van toisesta suunnasta. Ja kappas, "tuolla putken lähistöllähän on ihmisiä, käympä katsomassa"... Joo-o. Siis eihän se nyt oikeasti välitä ihmistä agiradalla!!!

Figolla oli ajatukset jossain ihan lepikossa. Se on kyllä jännä ja moniulotteinen koira. Kaukana putkiaivosta ja konemaisesti toimivasta otuksesta (Kippe on enempi tällainen, meillä on nartut ja urokset menneet sekaisin, heh). Figosta ei koskaan voi tietää mitä sen päässä liikkuu ja miten se toimii. Ihan oikeasti osaa asiat kuin vettä vaan, mutta sitten jokin ihan pienikin asia saa sen keskittymisen pois tolaltaan. Ei ole helppoa... Siihen ei ikäänkuin voi koskaan luottaa, että tekisi sen mitä se osaa esim. treeneissä ja kisoissakin yleensä. Nytkin lähtöä odotellessa oli ihan täpinöissään, leikki lelulla innoissaan virittelyssä yms. Ja lähtöviivallakin oli menossa kuin ammus. Ja sitten. Onkin jotakin ihan muuta! Haastetta kerrakseen

"Ai minäkö muka hönö??
Ite ootte kun ette edes pysy yhden bortsun ajatuksissa mukana!"

No toivotaan että pääsiäisen treenit vähän nostaisi Pasin fiilistä ennen seuraavan viikonlopun Mikkelin kisastartteja.