…nimittäin tämä koirien kanssa harrastaminen. On tässä tullut kuitenkin jokunen vuosi roikuttua hakumettällä, mutta niin vaan ne perusasiatkin on toisinaan hakusessa. Eilen pääsin kevään ekan kerran ”pessimistien treeneihin”.

Koposelle ilmasu-ilmasu-tyhjä-suorapalkka. Pistot sinänsä hyviä, mutta kakkoselle tuli turha/ ylimääräinen tyhjä (meni piilon etupuolelta ohi). Varsinaiselle tyhjälle (3.) lähti empien, eli luulen että voimakas tuuli teki sen, että haistoi ettei siellä ketään ole. Meni kuitenkin kun kannustin. Onhan sillä jonkun aikaa ollut tätä ”mä tiiän ettei siellä ole ketään” –viisautta. Pitäisi joskus tehä joku källi tätieläimelle ;) Mutta ihan hyvä fiilis jäi kuitenkin kaikkinensa.

lempimetsaa-normal.jpg
Ei nyt hakuun sinällään liity, on vaan mun lempimetsää tosta kodin läheltä.

Wiu sitten. Otettiin ilmasutreeni. Ja kyllä oli niin koira kuin ohjaajakin ulapalla. No oikeastaan koiran käytös vaan heijasteli ohjaajan epäloogisia toimia. Eli kiteytettynä Wiu vähän meinasi, että ”juokse itte se rullasi, mua ei kiinnosta kun tämä menee vääntämiseksi ja painostamiseksi kuitenkin”.  Ja liksakin on muutama nakin pala, kun mamma meinasi, että ”ei palloa ettei kierrokset nouse turhaan”.

Ongelmakohtana siis se rullan palautus. Haluan, että olisi koiralle selkeä; tulet rulla suussa sivulle, irroitus selkeästi vasta käskystä, fokus piilolle ja käskystä näytölle. Nyt koko tämä tilanne on epäselvä ja epälooginen. Ei ole selviä kriteerejä, mistä eilen ekaa kertaa seurasi ongelmia koko ilmasuketjuun (koira meni sijaistoiminnolle, ei ottanut vastuuta omasta osuudestaan, jopa vältteli maalimiestä, vältteli rullan ottoa/ tuontia jne.). Ja nyt täytyy myöntää, että en ollut nähnyt/ halunnut nähdä tilannetta, vaan uskotellut itelleni, että kyllä se palautuskin siitä korjaantuu ajan kanssa. Nyt (kuin koko homma kosahti kunnolla) näin koko tilanteen jotenkin ulkopuolelta, ja ihan epäselvä/ -reiluhan se on koiralle ollut.

Eli yhteenvetona; back to basic. Tehdään nyt se ”rullan” (siis vaikka vessapaperihylsy tai joku patukka) pito tosi varmaksi ihan pitotreeninä. Siinä voin huomauttaa&kehua pelkästä palautuksesta/ pitämisestä, ilman että tätä sotketaan mitenkään hakuun. Ja tässä pitää kestää kaikki häiriö, vetäminen tms. ennen kuin aletaan tekemään ilmaisuja. Ja kun siirretään ilmaisuun, niin ilmasuja pitkään & paljon toistoja ihan kentällä, pellolla, pihalla jne. Täysin erillään metsästä. Mutta ilmaisuissakin pitää olla kunnon palkat (lelut), että on koiralle mielekästä ja kannattavaa. Ja ei käytetä ”ukko” käskyä, vaan annetaan vaan mennä. ”Ukko” on vaan metsässä ja tarkoittaa etsintää. Ja nämä pidetään nyt vielä täysin erillään.

Siis ihan ihan perushuttua, mutta… niin se vaan tehdessä ja yksin sählätessä unohtuu/ ei tehdessä tajua omia virheitään, kiirettään tms. Olipa hyvä nyt tässä kohtaa viheltää peli poikki, kun vielä mitään suurempaa vahinkoa ei ole tapahtunut! Kiitokset tästä Elinalle&Katrille! Nyt teen niin, että ekat viikot vaan pitämistä erillään, sitten piha-/peltoilmasuja ihan lähimatkoilta. Näitä niin kauan, että oikeasti toimii 100%, sitten ehkä joskus syksyllä(?) voidaan viedä metsään.

Ja ylipäätään, tällä ei ole mikään kiire, koska mulla ei ole ollutkaan mitään ajatusta hakukokeista tälle kaudelle. Aikasintaan sitten 2015. Joten koko kausi aikaa tehdä ja vahvistella näitä erillään. Tottis on vielä niin vaiheessa, että senkään puoleen ei asiaa koekentille ole ainakaan vuoteen.

Ei tästä mitenkään masentunut tai huono fiilis jäänyt. Enempikin niin, että nyt kerpele treenataan&tehdään tämä kerralla kunnolla!! :)