Lauantaina tottispainotteinen reeni Kouvolan kisapaikalla. Voi kun Skippy oli intopinkeellä ku ilmapallo! Mie niin tykkää siitä tuollasena!
Sunnuntaina käytii Pasin kanssa kahestaa kentällä; EW:t aksasi ja me Kipan kanssa tokoiltii. Hirveän hyödyllisiä meille kaikille nuo pienet ja tehokkaat omat reenit, kun niitä aina silloin tällöin jaksaisi vaan käydä tekemässä..
Wiu teki keinua, mikä on edelleen palasissa; täysillä päätyyn asti juoksu, keinun laskeutuminen ja 2on-2off. Palat on kyllä niin kivasti hallussa, ettei kokonainen suoritus ole enää kaukana. A toimi hyvin. Wiulle myös hyppyreeniä 5 esteen sarjalla, missä eri korkuisia ja –laisia esteitä (ristikko, okseri, vino). Ekalla suoralla yritti välit in-and-out:na, rysäytti rinnalla päin vikaa okseria… Mutta oppi. Loput toistot kokosi ittensä ja teki hyviä hyppyjä, vaikka Pasi lopussa vedättikin! Smart girl, kuhan ei vaan riko itteään… hirmu hyödyllisiä reenejä Wiulle.
Figo teki vaan yhen kierroksen; hyppysuoran pariin kertaan ja sellasen pienen kontaktipätkän. Huuuuiii kun olikin innoissaan, tuli A:kin yli ihan lentämällä!!
F nauttii kesästä yhden lempipuuhansa parissa
Skippy teki ohjatun molemmat puolet Pasin liikkuroimana, vähän seuraamista häiriöillä, kaukoja peruutellen, merkki+ruutua. Oli aika kiva! Pitää vahvistaa ohjatussa kapulan nopeaa palauttamista, kun selkeästi epävarmuuttaan ehtii vielä kapula suussakin vilkuilla keskimmäistä, ruutua ym. ”ympärillä häiriköivää”.
Maanantaina Elinan&Katrin kanssa Männistön koululla. Alkuun paikallaolot; ruokakuppireeni on tuottanu tulosta ja paikkaistuminenkin oli jo hyvin hallussa! Mutta voi vitsi kuin harmittaa, kun kerrankin olis ollu hyvä kenttä ja osaavat liikkurit&apusilmät…mutta mutta. Kipen osalta meni reenit ihan puihin, kun kentän vieressä oli pikku poikia pyöriensä kanssa. Ei siinä mitään, mutta kun pyörissä oli kellot, mitä kilistelivät. Se oli Kipen mielestä paha, paha ääni ja niin meni pieni porderskollie lukkoon. Ei siinä sitten tullu liikkeiden treenaamisen kannalta enää mitää järkevää tehtyä, kun ei palautunu äänistä kunnolla. Lopussa yritin jotain ohjattua ja tunnaria, mutta vahvasti oli ajatus vaan autolla&turvassa… on se joskus hankalaa tuo pienen, ääniherkän eläimen elämä.
Wiu teki pari settiä. Se yllätti positiivisesti. Eipä juuri ottanu häiriötä toisesta kentällä touhuavasta koirasta tai vieraasta paikasta, kiva. Tehtii vähän seuraamisia, ruutua (lelu valmiina), pari merkkiä, luoksarin loppua ja noutoa.
Seuraamisessa olen nyt pitänyt lelua vas.kädessä, käsi tossa kyljessä kiinni. Elinalta vähän kyselin ajatuksia seuraamiseen, kun se on jostain syystä ollu Wiun kanssa hurjan hankalaa (tai ehkä se on vaan hankalaa mun päässä ja oikeastihan sitä on tehty tositosi vähän). Mutta siis parempi lelu kainaloon, kuin kädessä, ettei seuraa vain lelua. Eli back to siihen mitä jossain vaiheessa tehtiikin. Ja namilla sitten tekniikkaa erikseen, lelulla enempi virettä & mielentilaa. Ei kai se auta kun malttaa ja tehä toooooistojaaaaa.
WiuWimpula Kiiran kuvaamana
Tiistaina jäi hakutreenit väliin, kun en olis ehtiny mitenkää järkevään aikaa Lapinkulmalle asti… Lähdin sitten vähän myöhemmin Pasin mukaa kentälle. Saipahan tehtyä korjaussarjan maanantain äänikammotokoille. Tosin ilman liikkuria, joten ite kiikutin ohjatun kapuloita&tunnaripalikoita. Nämä+kaket on nyt eniten reenattavat ennen kisoja. Ei ollu turha reissu, kun kävelin Pasia odotellessa isojen kanssa kentältä Epille, missä odotti maukas iltapala :P
Ai nii, olen taas talveksi pohtinu Skippyn sterilointia...joskushan jo varasin sille ajankin, minkä sitten peruin. En raaskinukaa tehä toista taas kipeeksi, kun juuri oltiin saatu kroppa kuntoon&pelaamaan. Nythän se on jo pidempään ollu kropan puolesta hyvä, joten ei olisi enää sitä huolta samanlailla. Ajatus tuli taas mieleen siitä, kun Kippe on toukokuisten juoksujen ja sitä seuranneen valeraskauden jälkeen palautunut omaksi itsekseen. Se on vaan nii-in paljon iloisempi ja touhukkaampi, ei vaan laahusta lenkkejä tuossa mun kantapäillä. Useampa aamuna ne on Figon kanssa ottaneet aamuleikit&spurtit takapellolla ja muutenkin Pönnisen koko olemus on aivan erilainen. Mie haluun että se saa olla koko ajan iloinen, eikä ahdistunu&masentunu hormooneistaan...nyt sille saa hymyillä joka lenkillä! Vaikka likalla ei olekaan juoksut kun suunnilleen kerran vuodessa, on se aina sellainen 4kk projekti "raskauksineen&pentujen hoivaamisineen"... Miinuksina tuossa steriloinnissa olisi ehkä karvanlaadun heikkeneminen (no karvaahan Kipella ei hurjasti edes ole...) ja virtsankarkailu, mistä jotku on varoitelleet.... ..hmmm...
Kommentit